On taas tovi vierähtänyt viimeisimmästä kirjoituksesta. Olen onnistunut pitämään itseni kiireellisenä ja työtä tekevänä, sopivasti laiskana ja koska joudun koulun puolesta tekemään pariakin eri tehtävää ja oppimispäiväkirjaa, on blogin säännöllinen hoito ja huolto jäänyt unholaan. Nyt olen lomalla, huomisiltaan asti, jolloin on parin tunnin siivouskeikka ja sitten Uusi Vuosi. Sen jälkeen paluu kylmään, ankeaan arkeen. Eikä lomia pitkiin, pitkiin aikoihin. Huoh.

Lyhyesti: työharjoitteluni linjurilla on sujunut pääosin hyvin, mulkkuja asiakkaita on ollut yllättävän vähän, sen sijaan (perinteitä kunnioittaen) parin työkaverin kanssa on välillä ongelmia tulla toimeen. Kai se on henkilökemia juttuja. Toistaiseksi olen tykännyt olla. Välillä on päiviä, jolloin viisarit liimaantuu kellotauluun ja mä haluan pois. Välillä on päiviä, jolloin huomaan kahdeksantunnin olevan äkkiä ohi.

Työharjoitteluni ohella teen parina iltana viikossa siivouskeikkaa. Arkeni on raskasta, en kiellä sitä. Rahaakaan ei hirvittävästi tule, mutta en uskalla ottaa enempää tuurauksia. Pelkään burn-outin tulevan. Tein ensin 7 tuntia, johon kuului yksi lauantai-aamu, mutta huomasin sen kostautuvan. En saanut nukkua kuin yhden päivän viikossa pitkään ja äitiä alkoi ärsyttämään jatkuva huonotuulisuuteni ja äksyilyni. Oli tehtävä valintoja. Vaikka olenkin koeajalla. Soitin, ilmoitin asian (viis veisaan ymmärtävätkö ne, hitto vie, mä olen myös ihminen!) ja ne sanoivat, että sopiihan se. Väliaikaisesti. Soitan sitten, kun voin taas ottaa sen. Huh, en täytyy tammikuussa varmaan ottaa yhteyttä ja siirtää lauantai-aamu tiistai - tai keskiviikkoiltaan.

Vittu että opiskelijan elämä on perseestä!

Jotain hyvääkin. Sain viimein, kolmen kuukauden etsimisen jälkeen, Turusta asunnon ja muutto tapahtuu tammikuun puolessa välissä. Ressitaso alkoikin olla taas helvetillisissä mitoissa, heräilin öisin ja valvoin, laskeskelin rahojani ja mietin, miten saisin taivuteltua sossun jeesaamaan. Mun pitäisi kääntyä somaliksi tai hankkia kaksoset, että alkaisi rahaa tulemaan. Etenkin nyt, kun asuinkustannukset nousevat, mun on pienoinen pakko alkaa saamaan toimeentulotukea. Luuleeko ne juustopäät oikeasti, että jos mulla olisi 1200€ ylimääräistä, mä asuisin jossain helvetin pienessä luukussa ja söisin nuudeleita?

Uusi asunto on tosi makee. 37 neliötä, mitä voi mun mittapuulla kutsua jo asunnoksi, isompi keittiö, parveke ja sauna. Luksusta. Joulupäivänä tuli myöskin viestiä, että mahdolliset pupsit toivomastani yhdistelmästä ovat nyt aluilla. Huhtikuun puolivälissä olisi niiden luovutus, jos kaikki menee niinkuin pitää. Mulla on siis vajaa neljä kuukautta aikaa kerätä rahaa. Täytynee sittenkin ottaa lisävuoroja.

Onneks isi maksaa auton. Opiskelijoilla ei kuuluis olla semmosta ylellisyyttä.

Kai sitä pitäis olla iloinen siitä, mitä saa. Mä nyt vaan oon yks ahne paska, mulle ei riitä mikään. Mutku mä haluun!!! Itkupotkuraivarit. Ja jotenkin risoo se ajatus, ettei porukat ymmärrä, miten tärkeä se pieni karvainen otus on mulle. Kuinka paljon ja kauan mä olen sitä halunnut. Ja kuinka valmis olen tekemään duunia sen eteen, Darankin takia paiskittiin silloin niska hiessä töitä, että saatiin edes puolet kasaan. Mutta ei, nämä pitää sitä höpsötyksenä. Jos mä sanoisin haluavani lapsen, ne veisi mua jo lapsettomuushoitoihin ja maksaisi kaikki. Ai niin, sehän on AIVAN TÄYSIN eri asia. -.-

Huoh. Eiköhän tää ollut tässä. Kyllä mä oikeasti olenkin onnellinen. Mitä nyt hiukan jännitän Nummelan sossun päätöstä, saanko vuokravakuus rahat takaisin ja muutenkin avustusta. Laitoin kyllä sellaisen lifestoorin ja liitteiden liitteet sinne, että on se yks vittu jos ei mene läpi. Aina saa niiden kanssa tapella. Nytki faija maksoi vuokravakuuden, mut joudun maksaa sille takaisin sen. Eli hehheh!

Uutena vuotena olis taasen tarkoitus kurvailla Karkkilan hoodeille. Saapi nähdä, mitä siitäkin tulee. On se kiva, että jollain on ollut ikävä, kyllä mullakin niitä. :) Perjantaina alustava pakkaus, lauantaina paila pailaa, sunnuntaina virkeänä kotiin ja neljäksi päiväksi töihin. Sitten loppiaisena äidin kanssa pakkailemaan loput tavarat. Wii!

Nyt meen tekee lounasta.

- Maissimus.