"Olen sairas niin kipeä, sairas päästä jalkoihin,
Päästäkää minut tästä tai viekää edes veitset pois
Olen katsonut sinua silmiin, ja sinä saatana valehtelet.

Olen väsynyt antamaan, olen väsynyt kuolemaan, olen väsynyt
Raavi nahkani alta, älä tapa, älä jätä henkiin
Olen väsynyt viiltämään, olen väsynyt tuntemaan, en jaksa nyt
Älä tapa, älä jätä henkiin, raatele nahkani alta."

- Turmion Kätilöt: Pirun nyrkki

Nyt minä puhun suuni puhtaaksi!

Mua raivostuttaa aivan helvetisti tämä tekopyhyys, joka vaeltaa porukkamme keskuudessa. Päin naamaa esitetään olevansa hyvä kaveri ja pokalla painotetaan vielä luottamusta. Sillä sekunnilla, kun käännät selkäsi, ne etsii sen kolme metriä pitkän macheten ja tunkee sen selkärangan läpi niin, että rouskuu. Ja seuraavaksi saa lukea fb:stä yhteisöjä, joiden sanoma on selvääkin selvempi.

Mun korviin ei tällä kertaa ole kantaunut sen kummempaa paskapuhetta, mutta vituttaa muiden puolesta. Kiki-Krisu välinen sota päätyi tänään eroon tai niin me ainakin se ymmärrettiin. Jostain helvetin syystä kaikki ovat Kikin puolella. Miksi, sitä en ymmärrä? Se on mun kaveri ja...vitut, en tiedä onko se sitä enää. On niin helvetin helppoa huudella vieraista ryhmistä, kun ei tiedä asiasta kuin sen toisen puolen. Siksi katson olevani oikeutettu puhumaan omasta puolestani. Mä olen kuullut kaikki mahdolliset versiot ensin Krisun, sitten Kikin, lopulta Nitan ja muutaman muun puolesta. Voin suoraan sanoa, että eroon tarvitaan kaksi ja tämän puoli vuotta kestäneen farssin jälkeen voin pokerinaamalla sanoa, että suurin syy oli Kikissä. Mä olen lukenut heidän välisiään viestejä, kuunnellut riitoja ja yhdistellyt palasia. Se itse omalla, lapsellisella ja riitaahaastavalla käytöksellään ajoi Krisun pois luotaan. Jatkuvasti dissausta, vittuilua, erouhkailuja ja kieltoja, ettei Krisu saisi hengailla meidän kanssa. Ihmeen kauan Krisu sitä kestikin, mä en tosiaan olisi jaksanut yhtä pitkälle.

Joten, onko se ihmekään, että mies ihastuu toiseen? (Enkä tarkoita minua.) Ketä siitä voi syyttää? Sua, mua vai molempia? Kaikkia yhdessä vai ei ketään? Kannattaisi ensin ottaa asioista selvää ja vasta sitten alkaa lässyttämään omaa mielipidettään. Suurin osa ei kuitenkaan ole kuullut kuin Kikin version asiasta. Tietenkin kaikki ovat sen puolella, koska se saa tehtyä itsestään uhrin. Raskaana oleva nainen ja mies on niin kylmä, oi voi. Melkein itkettää - säälistä. Mä en tajua, mikä siihen ihmiseen on mennyt. En tunnista koko naista enää.

Siksi suosittelenkin, että laskette ne osoittavat sormet alas ja menette reilusti kysymään, mitä helvettiä tässä tapahtui? Syyskuusta asti (tai peräti kauempaa) niiden suhde kulki alamäkeä. Väistämättä ero oli edessä. Mies yritti ymmärtää Kikin hormoonitoimintaa ja mielialoja, jotka vaihtelivat sekunninsadasosasta hilpeästä tytöstä kitisevään ämmään. Krisusta olisi tehty kusipää, joka jättää odottavan kihlattunsa. Ja Kiki ei halunnut jättää, se halusi kitua ja kiduttaa pidempään. Viimeiset pari kuukautta ovat olleet totaalinen fiasko ja siitä me sivullisetkin ollaan saatu kärsiä. Mä olen saanut kuulla olevani lehmä ja narttu vain siksi, että hengaan kaverini kanssa. Herrakiesus, montako kertaa mä pyysin Kikiä tulemaan Karkkilaan, ettei tarvitsisi himassa märehtiä!? Ei kelvannut neidille, joten turha huudella jälkeenpäin. Nyt alkaa mun kuppi olemaan niin täynnä, että yksikin ainoa kirosana ja mä käyn henkilökohtaisesti lyömässä faktat pöytään.

EI, en ole kenenkään puolella, kerron vain oman mielipiteeni. Ei kannan ottamiseen tarvita puolia. Mä osaan kyllä ajatella omilla aivoillani. Ja tähän keissiin ei tarvita Einsteinia.

Jeesus, että mua ottaa pahasti nuppiin tollainen paskanjauhanta! Eräs meidänluokkalainen on muutenkin sellainen selkäänpuukottaja, etten yhtään ihmettele hänen toimintaansa. Btw, koko luokka luulee, että minä, Jopo ja Nita haluttiin Krisun eroavan Kikistä. Mä en koskaan sanonut sitä ääneen, kyselin vain Krisulta, että tietääkö se mitä on tekemässä ja haluaako tosiaan seilata huonossa suhteessa koko lopun elämänsä? Ennenaikaiseen hautaanhan se vie. Yksi ja sama, tällä hetkellä viis veisaan mitä ihmiset puhuu. Siinähän puhuu, tekevät meistä vielä kuuluisan. On se vaan surullista, kun itsellä on niin tylsä elämä, että täytyy muita dissata asioista, joista eivät tiedä hevonhelvettiäkään.

Vittu kiitos ja se aihe oli siinä!

Muuten oli kyllä tosi mukava päivä, pyörittiin Karkkilassa Mikin ja em. ryhmän kanssa (siis Krisu ja Nita) Myöhemmin torille tuli myös Edi ja siinä se jaksoi taas muistutella veloista ja teki kaikkia mahdollisia eleitä, jotta saisi mun olon mahdollisimman sekavaksi. Ehkä suurimman muljautuksen aiheutti Nita, joka nakkasi eräässä keskustelussa kiusallisen aiheen ilmoille. Onneksi mä kykenin paikkaamaan sen - jos en nyt loistavasti, niin onnistuneesti ainakin.

(lyhennetty versio)

E: Mihis baariin mennään? Saanko mä oikeen päättää?
M: Voi kuule saat.
E: Ruukki kutsuu...
M: Selvä...eikun hei, mennäänkin Nummelaan nii mä pääsen himaan yöksi.
E: No mut mä en pääse.
M: No hei haloo, sama tilanne mulla, jos ollaa Karkkilassa.
N: Niin kato ku Maisa haluu sut viereensä. (läpällä totta kai, ainakin oletan näin)

Edi vilkaisee mua, mä pyöräytän silmiäni ja totean: Kyllä mulla on ihan patjakin. Mut mennää vaa Ruukkii, halvempaa juotavaa eikä lompakko itke seuraavana päivänä verta.

Mutta se sydämentykytys, mikä kesti ehkä pari sekuntia, mutta tuntui pieneltä ikuisuudelta. Ei herrajumala, näyttelijäntaidot pääsi taas testiin ja todella toivon, että läpäisin kuumottavan tilanteen. Harmiksi vaan Nita oli oikeassa. Se olisikin mahtihuipputilanne, jos saisin Edin viereeni. Utoopinen harha, niin sanoakseni.

Ääää miten joku voi olla niin...sanoinkuvaamaton? Kohta lähtee pahasti lapasesta, sitä mä pelkään eniten. Toistaiseksi olen kyennyt pitämään itseni melko normaalina, vaikka suusta lipsahtelee turhan usein "Missähän Edi on?" yms settiä. Tänään laitoin sille viestiä, että tulee torille ja myöhemmin ihmettelin, mihin se katosi. Onneksi Nita oli niin keskittynyt tatinmetsästykseensä, ettei kiinnittänyt epämääräisiin kommentteihini mitään huomiota.

Ja Edi sai aikaan kunnon naurut, kun heitti ääneen:
Niin no kai sä nyt sait polttaa Notessa, kun Topi sillon vonkas sulta.

Asianyhteyteen on rinnastettava aikaisempi nahistelu, etten halua roikkua ikkunasta ulkona (Mikin Sorsassa ei oikeastaan saisi polttaa, mutta säännöstä joustetaan lähes aina.) kun tulee kylmä ja aivot jäätyy. Edi sitten näytti mallia ja työntyi autonsa ikkunasta ulos niin, että oli melkein mun sylissä. Miki sitten - armollisesti - myöntyi, että saisin polttaa. Rööki siinä tulikin tarpeeseen, sen verran alkoi poskipäissäni hehkua. Helvetti...

Huomenna ilmeisesti viihteelle, kun ensi viikolla tulee pinkkipantteri takaisin ja lupauduin olemaan kuskina liian monelle. Tulee pitkä selvä putki, näin uskallan ennustaa. Ei se mua haittaa sinänsä, maaliskuussa sitten senkin edesstä ;) (lause vaatii hymiön)

Nyt on mentävä kuivaamaan hiukset ja sitten tutumaan, että jaksaa huomenna. Pitkä päivä edessä.

Se on soronoo!